Meillä taitaa olla johtajuus kateissa. Näyttää vähän siltä, että Peto päättää, milloin mennään ulos ja varsinkin milloin tullaan sisään, milloin leikitään ja milloin syödään. Ja jos sitä kutsuu, niin tulee jos huvittaa tai jos kuvittelee saamansa namia.

Tähän mennessä ollaan lähinnä pyydetty pentusta tekemään asioita ja kovasti kehuttu kun on tehnyt oikein. Ja jos ei ole tehnyt jotakin, niin lähinnä jätetty huomioimatta. Tuntuu, että Peto on alkanut käyttämään tilannetta hyväksi. Lueskelin eilen illalla pentukurssilla saatua materiaalia johtajuudesta ja alan kohtelemaan Petoa enemmän niiden ohjeiden mukaan, enkä niin kuin parasta kaveria. Mä en halua noin fiksua parasta kaveria, kun se taitaisi kävellä mun yli mennen tullen.

Mut on Peto aika ihana. Varsinkin aamuisin Peto on niin onnellinen kun näkee mut. Ja sitten se tykkää kaikista ihmisistä. Eilen oli kävelyllä mun äidin kanssa ja törmäsivät bussipysäkillä laumaan koululaisia. Peto oli niin iloinen saamastaan huomiosta kun muksut hellivät. Ja mitään pahoja ei ole tehnyt, eikä ainakaan eilen pahasti purrutkaan ihmisiä tai vaatteita. On se vaan niin älyttömän söpö ja hellyyttävä